eKuitti –helpotusta arkeen

Nouseeko tuskan hiki otsallesi, kun kuluvan kuukauden luottokorttilaskut, matkalaskut tai kululaskut ovat tekemättä ja etsit kuitteja lompakosta, laukusta tai papereiden seasta työpöydältä? Ja mitäs sitten tehdään, kun et enää muista kuka oli paikalla juuri siinä lounastapaamisessa ja kenelle asiakkaalle nämä korvapuustit olikaan viety.

Jatkuva kuittirumba aiheuttaa päänvaivaa, vie aikaa ja syö rahaa. Mitäpä jos vaadittaisiin, että jokaisen kassan vieressä tulee olla järeä kopiokone, jolla voi skannata kuitit sähköpostiin saman tien? Ei kuulosta kovin toteuttamiskelpoiselta idealta. Mutta itseasiassa sinullahan on mitä suuremmalla todennäköisyydellä skannaava laite kädessäsi, nimittäin älypuhelin. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan alle 45-vuotiaista 94 prosentilla on käytössä älypuhelin.

tilasto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015, Tilastokeskus

Miltä kuulostaisi, jos ottaisitkin samalta seisomalta kuitista kuvan ja lähettäisit sen sähköisesti kirjanpitoon. Helppoa ja yksinkertaista, eikö vain?

Käyttämällä Lemonsoft eKuitti älypuhelinsovellusta selviät tästä tehottomasta ja ehkä ärtymystäkin herättävästä, hitaasta ja hankalasta prosessista ilman tuskan hikeä. Käyttämällä Lemonsoft eKuitti -sovellusta tuottavuus paranee ja voit keskittyä olennaiseen.

Lemonsoft eKuitti -sovelluksen avulla skannaat, tiliöit ja toimitat kuittisi kirjanpitoon tai luottokorttilaskun liitteeksi. Voit myös skannauksen yhteydessä liittää kuittiin lounaaseen osallistujat, joten tätäkään tietoa ei tarvitse muistella jälkikäteen.

Kuitit odottavat sinua kirjanpidossa ja voit liittää ne haluamallesi laskulle, milloin tahansa ja missä tahansa. Kun kuvat ovat kirjanpidossa ne ovat myös arkistossa, joten sinun ei tarvitse säilyttää paperista kuittia.

Tuemme iOS, Android ja Windows Phone alustoja.

Lue lisää Lemonsoftin kotisivuilta: http://www.lemonsoft.fi/lemonsoft-ekuitti/

Voit testata palvelua sitoumuksetta 30 päivän ajan.
Mari Erkkilä

Talous- ja henkilöstöpäällikkö

Tietovarastomies

Kukapa ei olisi päässyt käymään ostoksilla kaupassa, jossa tuotteen saa mukaansa noutamalla sen liikkeen varastosta. Yleensä varastossa sinua tervehtii iloinen varastomies, joka antamasi tiedon perusteella häviää varaston syövereihin vain palatakseen kohta ostamasi tuote mukanaan. Varastomies tuntee varastonsa kuin omat taskunsa, tietää missä hyllypaikassa tuotteet sijaitsevat ja miten niiden luokse pääsee helpoiten. Varastomiehen tietämys, palvelualttius ja hyvin suunniteltu varasto ja muodostavat toimivan kokonaisuuden, mitä loppuasiakaskin arvostaa.

Monessa tietokoneohjelmassa, kuten Lemonsoftissa, on vastaavanlainen tietovarastomiehillä varustettu varasto, jota kutsutaan tietokannaksi. Tietokannassa tuotteiden sijaan on varastoituna yrityksen liiketoiminnan kannalta sitä tärkeintä, eli tietoa yrityksen liiketoiminnasta. Ihmisen sijaan tietovarastomiehen asiakkaana toimii sovellus tai sovelluksia, jotka pyytävät tietovarastomiestä etsimään varastostaan tietoa asiakkaista, tuotteista, laskuista jne. odottaen mahdollisimman nopeaa, luotettavaa ja tietenkin ystävällistä palvelua.

Tietokantoja ja niiden valmistajia on markkinoilla useita ja myös niiden ominaisuuksissa on paljonkin eroja. Toiset ovat hyviä tallentamaan tiedostoja ja kuvia, kun taas toiset tietokannat ovat erikoistuneet relaatiotiedon, eli  sellaisen tiedon käsittelyyn, jossa tieto on linkittynyt toiseen tietoon. Vielä vuosituhannen alussa oli vallalla käsitys, että sovelluksessa tulisi olla vain yksi kaikkivoipa tietokanta mihin sovelluksen keräämä ja tarvitsema tieto tulisi tallentaa. Tänä päivänä uskotaan enemmän malliin, jossa sovellus voi koostaa ja tallentaa tietoa eri tietolähteistä, jolloin tiedon käsittelyyn tietolähteessä voidaan valita kulloinkin parhain tapa.

Lemonsoft käyttää relaatiotiedon tallentamiseen Microsoft SQL Server tietokantaa, joka on laajalti tunnettu ja tunnustusta saanut tietokantamoottori. Microsoft julkaisi hiljattain SQL Server 2016 version tuotteestaan, jossa loppukäyttäjän näkövinkkelistä merkittävää on tiedon visualisointiin liittyvä voimakas kehitys. Liitetoimintatiedon hallinta (BI) ja raportointi (SQL Server Reporting Services, SSRS) tekniikat ovat kehittyneet aimo harppauksin eteenpäin ja samalla myös lähentyneet toisiaan. Tämä kehitys takaa sen, että jatkossa Lemonsoftin käyttäjät tulevat saamaan entistä tehokkaamman raportoinnin ja liiketoimintatiedon hallinnan osana Lemonsoft tuotetta.

Varastomieheltä edellytetään kykyä oppia uusia asioita ja tulla toimeen erilaisten asiakkaiden kanssa. Mutta, onko mahdollista, että tietokone ja tuo siellä asuva tietovarastomiehemme voisi oppia uusia asioita? Voisiko tietovarastomies itse analysoida tietovarastossa olevaa tietoa ja oppia siitä jotain? Kyllä voi! Koneoppiminen on tällä hetkellä suuressa nosteessa ja yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että tietokone voi oppia ja omaksua uusia ”kykyjä”, kunhan sitä vain osataan opettaa oikealla tavalla. Opettamiseen käytetään ns. neuroverkkoja, joissa koneelle annetaan joukko tietosyötteitä ja palaute onnistumisesta. Niiden avulla neuroverkkoa sitten säädetään kohti haluttua lopputulosta.

Vielä muutama vuosi takaperin koneälyllä varustettujen sovelluksien tekeminen vaati sovelluskehitystiimiltä erittäin kovaa osaamista, eikä koneälyä juurikaan yrityssovelluksissa näkynyt. Pilvipalvelujen yleistymisen myötä on koneoppiminen kuitenkin tullut nyt sovelluksiemme käyttöön. Millaisia asioita kone voi sitten oppia? Hyvän käsityksen siitä, mitä kone voi oppia saa Microsoftin sovelluskehittäjille tarjoamien kognitiivisten palveluiden avulla. Näiden palveluiden avulla koneelle voidaan ”näyttää” kuvaa, jonka perusteella se osaa kertoa hämmästyttävän tarkalla tasolla mitä kuvassa on ja mitä siinä ollaan tekemässä. Esimerkiksi jos näytät koneelle kuvaa missä ihminen ui, osaa kone kertoa sinulle: ”a man swimming in a pool of water”. Jos kuvassa on ihmisiä, osaa tietokone kertoa lisäksi ihmisten sukupuolen, iän ja jopa ovatko ihmiset iloisia, surullisia tai kenties hämmentyneitä kuvassa.

Kuulostaa tieteiselokuvalta, eikö? Miten tämä liittyy nykyarkeen saatika toiminnanohjausjärjestelmän tietokantoihin keräämään tietoon? Kuvatiedon käyttäminen koneoppimisen esimerkkinä on helppo ymmärtää ja siksi sen kautta asiaa monesti lähestytään. Entäpä jos voisit joskus ennustaa tuotteiden menekkiä yhdistämällä tietokantaasi keräämän ostotiedon, viikonpäivät ja sääolosuhteet ja ennustaa annettujen tietojen perusteella menekin näiden muuttujien vaihdellessa? Mitä jos tuotantokoneestasi tietokantaan keräämän tiedon avulla voisit ennustaa seuraavan huoltoajankohdan, ilman että kone ennättää vikaantua ja aiheuttaa ylimääräistä harmia liiketoiminnallesi? Kaikki nämä edellä mainitut asiat ovat jo nyt mahdollista toteuttaa!

Uuden Microsoft SQL Server 2016 ja muiden teknologisten innovaatioiden myötä voitaisiin todeta, että nyt tietovarastomiehemme on saanut päivitetyn hyllyjärjestelmän lisäksi piirustuslehtiön, uudet värikynät ja kyvyn nähdä tulevaisuuteen!

 

Mika Matveinen

Ohjelmistoarkkitehti

ERP kulkee mukanasi

Joitain vuosia sitten ihmettelin lasten vimmaa pelata pelejä ja katsella videoita pienen kännykän ruudulta. ”Eikö sitä nyt kannattaisi pelata konsolilla isolta ruudulta?” ”Eikö elokuva nyt ole kivempi katsoa isolta ruudulta?” Lasten perustelut olivat selkeitä: Kännykkä on aina saatavilla aikaan ja paikkaan katsomatta. Äänetkin tulevat luurien kautta hienosti.

Voisiko sitä sitten kirjata tilaukset ja laskutkin kännykällä? Ei kyllä oikein käytettävältä ajatukselta tunnu. Tätä mieltä olin itsekin joitain vuosia sitten.

Toimme Windows-puhelimille ja -tableteille mobiilisovellukset vuonna 2013. Etenkin hyväksyntä otettiin vastaan hyvin, mutta laitealustavalikoima oli aika suppea. Tuotekehityksemme kannalta kyse oli irrallisesta sovelluksesta, jonka kehittäminen oli erilaista kuin Lemonsoftin-pääjärjestelmän.

Aloitimme vuonna 2014 LemonOnline-projektin, jonka päämääränä oli tuoda markkinoille selainpohjainen toiminnanohjausjärjestelmä, joka toimii kaikilla laitealustoilla. Projekti onnistui hyvin ja LemonOnline tuli markkinoille tänä vuonna. Bisneslogiikka on yhteistä Lemonsoft-työasemaversion kanssa ja ohjelmia voi käyttää rinnakkain. Tämä mahdollistaa parhaan mahdollisen käyttöliittymän valitsemisen omiin tarpeisiin.

Luonnollisia mobiilisti käytettäviä sovelluksia ovat mm. hyväksynnät, työajan leimaaminen, töiden käsittely, matkalaskut ja CRM. Työajan leimauksessa mukaan tulee paikkatietokin, joka tuo jo lisäarvoa verrattuna toimistolla tehtäviin leimauksiin.

Entäs ne tilausten ja laskujen kirjaamiset? Lasku syntyy aina jonkun muun toiminnon seurauksena, joten varsinainen laskun kirjaaminen onkin sitten jo ihan turhaa. Lasku vain syntyy automaattisesti ja LemonHub hoitaa toimituksen asiakkaalle. Yksittäisen tilauksen tallentaminen onnistuu hyvin älypuhelimellakin.

LemonOnline kulkee mukanasi kaikkialla. Pääset käyttämään kaikkia ohjelmia mobiilisti. Tähän voit vielä yhdistää LemonBI:n, jolloin liiketoimintasi tärkeät mittarit ovat jatkuvasti saatavilla reaaliaikaisesti.

Tutustu LemonOnlineen tarkemmin tästä. Seuraa myös LemonOnline-webinaarejamme ja osallistu niihin.

Kari Joki-Hollanti
Kehitysjohtaja

Myyntimies – perävalotakuun tarjoava huijari vai yrityksesi paras kaveri?

Yhteistyö.

Siihen perustuu onnistutunut projekti, oli sitten kyse talon rakentamisesta tai toiminnanohjausjärjestelmän vaihdosta. Hyvä yhteistyö puolestaan perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja asiantuntijuuteen.

Blogikirjoituksen otsikko on tarkoituksella raflaava. Lehdistä saa välillä lukea isoista epäonnistuneista IT-järjestelmien käyttöönotoista, joissa on hukattu pahimmillaan vuosia aikaa ja miljoonia rahaa. Toki myös muissa projekteissa tössitään, räikeimpanä esimerkkinä varmasti Olkiluodon kolmosreaktori – alkuperäinen kustannusarvio on kolminkertaistunut ja toteutusaikataulu venynyt alkuperäisestä 4 vuodesta 13 vuoteen. Lisäksi hankkeessa on nostettu oikeusjuttuja puolin ja toisin.

Mistä onnistunut yhteistyö sitten lähtee liikkeelle?

Tätä voidaan lähestyä kahdesta kulmasta; projektin taustatietojen ja tavoitteiden selvittämiseen liittyvä kartoitus sekä Asiakkaan ja toimittajaehdokkaan välinen avoimuus. Avoimuus on sitä, että avataan yrityksen prosesseja, toimintamalleja ja myös haasteita ja tavoiteita laajasti. Omien prosessien kuvaaminen ja piirtäminen valmiiksi ennen ensimmäistä tapaamista helpottaa ja nopeuttaa asioiden ymmärtämistä. Vaikka monissa yrityksissä asioita hoidetaan samankaltaisesti, on jokaisessa yrityksessä omia vakiintuneita tapoja ja toimintamalleja, jotka on syytä tuoda esiin.  Osaava, asiantunteva myyjä ymmärtää näiden perusteella tehdä toimivan ratkaisuehdotuksen. Onnistuneen projektin ensimmäinen askel on siis asiantuntevan myyjän tekemä kartoitus.

Mitä kartoituksella sitten tarkoitetaan?

Kartoituksessa käydään yrityksen toimintamallit ja prosessit laajasti läpi ja peilataan niitä tarjottavan järjestelmän toimintamalleihin. Tämä on asiakkaalle ilmaista konsultointia – se kannattaa hyödyntää! Ennen kartoitusta asiansa osaava ja konsultoiva myyjä on tutustunut yritykseen ja kerännyt kattavat perustiedot. Kartoituksessa yritys saa parhaimmillaan vinkkejä oman busineksen kehittämiseen ja ainakin prosessien kehittämiseen. Ympäripyöreä, pintapuolinen kartoitus tuo ympäripyöreän ja pintapuolisen lopputuloksen. Tästä syystä tämäkin vaihe tulee hoitaa asiantuntevasti ja kunnolla. Tapaamiseen on syytä varata aikaa ja pyytää paikalle eri osastojen tai toimintojen vastuuhenkilöt.

Onnistunut kartoitus antaa myös hyvän pohjan alkavalle käyttöönotolle, tällöin aiemmin mainitun kaltaiset aikataulu- tai budjettiongelmat vältetään – heti alussa tiedetään, mihin ollaan menossa, mitä reittiä ja millä vauhdilla. Toki jokaisessa projektissa tulee pieniä yllätyksiä, mutta näihinkin on onnistuneella kartoituksella ja suunnittelulla jo osattu varautua. Kaikki myyjät toki eivät ole tällä osaamisen tasolla, mutta sen kyllä huomaa usein heti alkuvaiheessa. Silloin kannattaa miettiä, onko tällaisen myyjän tai toimittajaehdokkaan kanssa järkevää jatkaa keskustelua.

Kotiläksyt – tekemistä puolin ja toisin

Jo alussa mainittiin yhteistyö. Tämä tarkoittaa sitä, että jo järjestelmän hankintavaiheessa kartoituksen perusteella myös asiakkaalle tulee mietittäviä, selvitettäviä ja myös tehtäviä asioita. Tämä sitouttaa henkilöstön alkavaan projektiin jo hankintavaiheessa ja edelleen, asiantunteva myyjä on paras pelikaveri tässä asiassa. Parhaimmillaan aiemmin kuvattuja prosesseja voidaan virtaviivaistaa ja tätä kautta kehittää koko yrityksen toimintaa.

Kohti onnistunutta käyttöönottoa

Avoimuudella omien prosessien ja tavoitteiden suhteen, osaavan asiantuntijamyyjän tuella ja luottamuksella puolin ja toisin luodaan onnistunut aloitus uudelle järjestelmälle ja sen käyttöönotolle. Käyttöönotto ja siihen valmistautuminen on oman blogitekstin aihe, siitä lisää tuonnempana.

Me Lemonsoftilla haluamme osaltamme olla varmistamassa suomalaisten yritysten kilpailykyvyn globaalilla pelikentällä. Kaipaako Sinun yrityksesi kehitysaskelta? Heitä haaste meille!

 

 

 

Sami Eromäki
Myyntipäällikkö
010 328 1003

 

jakke

 

 

Jakke Vyyryläinen
Asiakkuusjohtaja
010 328 1019

Försäljaren är en viktig aktör då du funderar på byte av affärssystem

Samarbete

För att ett projekt skall lyckas krävs det samarbete, oavsett om det handlar om att bygga ett hus eller byte av affärssystem. Ett bra samarbete grundar sig  i sin tur på öppenhet, förtroende och expertis.

Med jämna mellanrum skrivs det i tidningar om stora IT-projekt som misslyckas och där det i värsta fall har kastats bort flera års arbete och miljontals euro. Vi får höra om skräckexempel såsom Olkiluoto 3, där man misslyckats totalt. Budgeten tredubblades och projektet drog ut på tiden, från de planerade 4 åren, till 13 år! Att inte nämna de många åtal vi fått läsa om i löpsedlarna angående detta misslyckade projekt.

Vad baserar sig ett bra samarbete på då?

För det första bör man tänka på att noggrant kartlägga projektets bakgrund och mål. För det andra handlar det om att sträva till öppenhet mellan kund och leverantör. Öppenhet betyder i praktiken att man tillsammans går igenom företagets processer, rutiner, utmaningar och mål. Om företags processer finns till pappers redan vid första mötet, så underlättar detta betydligt förståelsen för hur man jobbar inom företaget och på sätt sparar man mycket tid. Även om man i de flesta företag gör saker på ungefär samma sätt, så finns det alltid företagsspecifika rutiner som skiljer sig från massan, och dessa är viktiga att lyfta fram. På basen av den tillgängliga informationen kan en sakkunnig försäljare ta fram en fungerande helhetslösning. Första steget i ett lyckat projekt är alltså kartläggningen som görs av försäljaren.

Vad menas då med kartläggning?

Kartläggningen innebär att man går igenom företagets procedurer och processer, och speglar dessa mot programvarans funktioner. Konsulteringen är gratis för kunden, så det löns att utnyttja den! Före kartläggningen har en sakkunnig försäljare samlat åt sig så mycket information som möjligt om företaget. I bästa fall, kan företaget få tips på hur man kan utveckla businessen och finslipa processerna. En kartläggning som görs bara “ditåt”, kommer även att resultera i nånting som också bara är ”ditåt”. Därför är det viktigt att det här skedet görs sakkunnigt och grundligt. Det lönar sig att satsa tid på mötet, samt att se till att de ansvariga för företagets olika avdelningar finns på plats.

En lyckad kartläggning ger också en bra grund till Startprojektet, så att man kan undvika problem med tidtabeller och budgeter. Det är klart att alla projekt råkar ut för överraskningar, men med en välgjord kartläggning och planering så kan man förbereda sig på sådana saker. Alla försäljare har dock inte den expertis som krävs för att klara av detta, men det brukar man nog märka ganska snart. Då lönar det sig att ta sig en funderare, vill man gå vidare med en sådan leverantör?

Hemläxa – något båda måste göra

Redan i början skrev vi om samarbete. Det innebär att även kunden måste fundera och ta reda på saker, redan i upphandlingsskedet. Detta i sin tur bidrar till att personalen engageras i det kommande projektet redan från början. Expertisen  som försäljaren har att erbjuda är något oerhört viktigt, även i detta skede. I allra bästa fall finner man möjligheter att förenkla processer och utveckla hela företagets verksamhet.

Vägen till ett lyckat Startprojekt

Genom att vara öppen om sina processer och mål, få stöd av kunniga människor, bygger man en bra grund för att ta i bruk ett nytt affärssystem. Saker man bör tänka på då man tar i bruk ett nytt affärssystem, kommer vi att behandla i ett senare blogginlägg.

Vi på Lemonsoft vill vara med och trygga konkurrenskraften för finländska företag, i en global och hårt konkurrensutsatt miljö. Är ni i behov av nästa steg i utvecklingen? Vi tar gärna emot utmaningen!

Seppala_Tomi_4_2016

Tomi Seppälä
Försäljningschef
010 328 1023

Täyden palvelun konesali

Ohjelmistoa hankittaessa tulee vastaan päätös myös ohjelmiston teknisestä ympäristöstä, eli ohjelman ja tietokannan sijoituspaikasta. Ympäristö voi olla yrityksen omissa tiloissa sijaitseva fyysinen palvelin, kumppanilta hankittu palvelu tai täyden ylläpidon pilvipalvelu. Palvelinratkaisua valittaessa on tärkeää ottaa huomioon myös ympäristön palvelutaso, päivityksien saatavuus, sekä ylläpidon aiheuttamat kustannukset. Hyvän palvelutason ympäristö varmistaa ohjelmistojen käytettävyyden ajasta ja paikasta riippumatta. Oikean ratkaisun etsiminen ja käyttöönotto voi olla haastavaa, kun tarjolla on vähintäänkin kymmeniä toteutustapoja ja vielä suurempi määrä palveluntarjoajia.

Lemonsoft tarjoaa ratkaisuksi täysin Lemonsoftin omassa konesalissa tuotettua nykyaikaista palvelua. Konesaliratkaisu on rakennettu nimenomaan Lemonsoft –ohjelmiston käytettävyyttä silmälläpitäen. Oma konesali takaa aina Lemonsoft -ohjelmistoasiantuntijoiden ylläpitämän ympäristön, joka on myös ajantasaisesti päivitetty uusimpiin versioihin. Ohjelmisto ja ympäristö kulkevat konesaliratkaisussa rinnakkain, voit siis aina luottaa että niin palvelinympäristö kuin ohjelmakin on ajantasalla. Ongelmatilanteissa käyttäjiä palvellaan saman tutun Lemonsoftin Servicedeskin kautta ohjelmistoon ja ympäristöön liittyvissä asioissa, eikä yhteydenottoja tarvitse tehdä useaan eri osoitteeseen. Ympäristö ei vaadi asennuksia tai ylläpitoa käyttäjiltä, jolloin käyttäjät voivat keskittyä täysin omaan työhönsä.

Konesaliratkaisu tarjoaa mahdollisuuden käyttää kaikkia Lemonsoft –tuotteita rajoituksetta. Yhteydet muihin ohjelmistoihin, tiedostojen tallentaminen ja siirtäminen, sekä tarvittaessa myös omien ohjelmien asentaminen onnistuvat normaalisti. Uusi LemonOnline –ratkaisu on toteutettu ympäristöön automaattisesti skaalautuvaksi. Käyttäjille tämä tarkoittaa rajoittamatonta LemonOnline kapasiteettia, jolloin ympäristön käyttö ei hidastu käyttäjämäärästä riippumatta. Voit käyttää LemonOnline –tuotetta verkkoyhteyden yli miltä päätelaitteelta tahansa, ajasta tai paikasta riippumatta.

 

Lataa Lemonsoftin asennusvaihtoehdoista kertova opas tästä.

Tuukka Karttunen
Tietohallintopäällikkö
Lemonsoft Oy

Rentouttavaa kesää!

Keskikesän juhlaa vietimme juuri menneenä viikonloppuna ja kohti intiaanikesää olemme menossa – toivottavasti!

Muutama sananen tässä vaiheessa kuluneesta alkuvuodesta. 6.2.2016 juhlistimme Lemonsoftin 10–vuotista taivalta Vanajanlinnassa henkilökuntamme ja kumppaneidemme kesken. Juhlava tilaisuus oli mukavan rento ja antoi varmasti meille kaikille uutta puhtia seuraavalle kymmenluvulle.

Kauan odotettu LemonOnline näki päivänvalon kevätauringon aikaan ja ensimmäiset asiakaskäyttöönotot ovat jo toteutuneet. Viimeistään loppukeväästä toteutettu LemonOnline ja LemonBI -roadshow osoitti sen, että kiinnostus näihin tuotteisiin niin nykyisten kuin uusienkin asiakkaiden keskuudessa on erittäin voimakasta. Olemme panostaneet vahvasti resursseja näiden tuotteiden kehittämiseen. Uusia LemonOnline tuotteita valmistuu kuukausittain ja ajantasaisinta informaatiota niistä saat kotisivuiltamme sekä omalta Lemonsoft myyntiyhteyshenkilöltäsi.

Asiakaspalvelumme toukokuussa viestimä ja 1.9.2016 voimaanastuva palveluluokkamuutos on merkittävä asiakaspalvelun laadulliseen kehittämiseen liittyvä hanke koko Lemonsoftin 10 –vuotisessa historiassa. Olemme keränneet jo pitkään palautteita asiakkailtamme liittyen asiakaspalveluun ja –kokemukseen. Muun muassa näiden pohjalta olemme toteuttaneet nyt syksyllä voimaan tulevan muutoksen, mikä varmasti vie asiakaspalveluamme laadullisesti uudelle tasolle ja samalla varmasti lisää tyytyväisyyttä entisestään.

Kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana oli 184 uutta asiakasyritystä valinnut Lemonsoftin omaksi toiminnanohjausjärjestelmäkseen. Uusien asiakkuuksien sisäänmarssi jakanee näin hyvin edellisvuoden linjaa, jolloin Lemonsoftin valitsi omakseen yli 400 uutta asiakasta. Olemmekin tällä hetkellä mukana jo yli 15000 yrityksen arjessa.

Liikevaihtomme on kehittynyt myös positiivisesti alkuvuoden ensimmäisinä kuukausina. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihtomme on kasvanut noin 15%.

Luonnollisesti kun tuotetta ja palveluita kehitetään ja samalla uusien asiakkuuksien määrä kasvaa voimakkaasti tarvitaan siihen osaavia ammattilaisia. Olemme rekrytoineet jo kuluneen vuoden aikana 12 uutta Lemonsoftilaista. Syksyllä tulee vielä jokunen lisää.

Mutta riittäköön tuo edellä kerrottu alkuvuoden virallisemmista faktoista. Nyt on aika rentoutua ja viettää kesälomaa. Haluan toivottaa niin omasta kuin koko Lemonsoft Oy:n puolesta sinulle rentouttavaa ja virkistävää kesää!

Ja muistathan että Lemonsoft palvelee asiakkaitaan läpi Suomen suven.

Jari Rättyä
toimitusjohtaja
Lemonsoft Oy

Scrum Lemonsoftilla

Tässä kirjoitelmassa kerron Scrumin käytöstä Lemonsoftilla. Tarkoitukseni ei ole tehdä syväluotaavaa pohdintaa joka tarraa syvälle scrumin teorioihin, vaan kertoa enemmän käytännönläheisesti eri vaiheistamme Scrumin käyttöönotossa. Scrumissa on harvoja hyvin tarkasti kirjoitettuja sääntöjä ja parhaista Scrumin käyttötavoista käydäänkin jatkuvasti kiivasta keskustelua. Scrum muokkautuu yleensä jonkin verran sitä käyttävän organisaation mukaiseksi, mutta liikaa se ei saa karata perusteoriasta tai silloin ei voida ainakaan puhtaalla omallatunnolla sanoa Scrumin olevan käytössä organisaatiossa. Jos haluat tarkentaa nopealla ja kevyellä tavalla omaa Scrum tietämystäsi suosittelen lukemaan Ken Schwaberin ja Jeff Sutherlandin kirjoittaman oppaan The Scrum Guide. The Scrum Guide löytyy helposti internetin hakupalveluja käyttämällä. Teoksesta löytyy myös tarkasti Scrum-ammattilaisten kanssa suomennettu versio.

Itse sain scrumiin ensikontaktini hyvin suppeasti ammattikorkeakoulussa yleisiä ohjelmistokehitystekniikoita läpi käytäessä. Sittemmin tutustuin aiheeseen silloisen esimieheni lyhyen esittelyn perusteella ja lähdin hänen kannustamanaan tutustumaan aiheeseen tarkemmin ScrumMaster -sertifikaatin muodossa. Jo tätä ennen olimme valmiiksi kuitenkin tutustuneet aiheeseen ja päättäneet kokeilla scrumin käyttöä.

Itse scrumin teoria on melko selkeää ja helposti ymmärrettävää, mutta sen käyttöönotto ja käytäntöön sovittaminen ei mennytkään ihan niin helposti. Otimme teoriasta aina pieniä osia kerrallaan käyttöön, kuten koko scrumin teoriassakin kehotetaan toimimaan. Paransimme tekemistä jokaisen kehityssyklin aikana, aina palanen kerrallaan, jokaisessa sprintissä kohti parempaa laatua ja mielekkäämpää tekemistä. Alussa meilläkin esiintyi pientä muutosvastarintaa, joka sitten ajan myötä karsiutui pois. Nyt kukaan meistä ei enää haluaisi palata menneeseen.

Ensimmäinen konkreettien asia Scrumin käyttöönoton kanssa oli tarkempi lyhyen tähtäimen ennakoiva suunnittelu. Scrumissa työt toteutetaan saman mittaisina toistuvien sprinttien sisällä. Sprintit ovat suojeltuja ulkopuoliselta häirinnältä työn etenemisen ja sen laadukkuuden varmistamiseksi. Lemonsoftilla työt eivät koskaan lopu, aina on tarjolla uusia ajatuksia ja aina löytyy jotain parannettavaa. Tällöin työlistan suunnittelu on suurelta osin asioiden priorisointia. Sprintin suunnittelu sen ensimmäisenä päivänä realisoi kuitenkin sen tarpeen, että koko tiimille tulee olla valmiiksi suunniteltua työtä.

Käytämme töiden seurantaan Microsoftin Team Foundation Serveriä, jossa on mahdollista käyttää myös Scrum projektinhallinnan viitekehykseen liittyviä prosessimalleja. Näin saamme suunnitellut työt ja niille arvioidut toteutusajat näkyviin helposti tiimin tai niin haluttaessa myös henkilön tai vaikka koko tuotekehityksenkin tasolta. Scrum keskittyy kuitenkin tiimiajatteluun.

tiimien kuormitustilanne

 

 

 

 

 

Kuva: Tiimien kuormitustilanne

Töiden etenemistä sprintin kestoon nähden seurataan ns. Burndown -kaaviolla, jonka ajatus on seurata mahdollisimman realistisesti aina parhaan sen hetkisen arvion mukaista sprintillä jäljellä olevan työn määrää.

burntown chart

Kuva: Burndown-chart 

Töiden etenemistä seurataan päivittäisellä tasolla ns. daily scrum -palavereissa. Palavereiden ideana on synkronoida tiimin tekeminen sekä varmistaa, että kaikki pääsevät töissään eteenpäin. Palaveri kestää maksimissaan 15 minuuttia. Mikäli daily scrumin aikana selviää, että jollain tiimin jäsenellä on ongelmia tai este töiden etenemisen suhteen, sovitaan asian ratkaisemiseksi daily scrum palaverin ulkopuolinen hetki vain asian ratkaisemiseen tarvittavien henkilöiden kanssa. Daily scrumin tarkoituksena on myös vähentää päällekkäisten toisiinsa vaikuttavien töiden yhtäaikaista tekemistä, ilman että kehittäjät olisivat edes tietoisia asiasta.

Lemonsoftilla daily scrumeissa seurataan henkilötasolla noin työpäivän mittaisiksi pilkottuja, sprintissä kehitettävien ominaisuuksien valmistumiseen liittyviä töitä. Näitä tavallisimmin ovat ”konepellin alla olevat” kenties arkkitehtuurisetkin muutokset ja niiden suunnittelu, itse ominaisuuksien koodaus ja näyttöjen suunnittelu, testaus ja tulevan testauksen suunnittelu sekä sisäinen ja ulkoinen dokumentointi. Sprintin sisäisillä pienemmiksi kokonaisuuksiksi pilkotuilla töillä eli taskeilla on vain kolme tilaa ”To do”,”In progress” ja ”Done”. Eli näkökulmana kiinnostaa ainoastaan onko taski vielä aloittamatta, parhaillaan käynnissä vai jo valmis. Taskin tilanmuutos tai jäljellä olevan arvioidun työmäärän muutos vaikuttaa suoraan aikaisemmin esiteltyyn Burndown -kaavioon. Taskit tulisi myös suunnitella niin pieniksi, että niiden tilan vaihtumisia pitäisi tapahtua daily scrumien välillä, jolloin myös paikoilleen jumiutuminen havaitaan helpommin.

sprint board

Kuva: Sprint board

Töiden seurattavuus on parantunut Lemonsoftilla scrumin käyttöönoton myötä, sillä nyt näemme nopeasti mitä tietyille töille kuuluu tai mikä on tiimin sen hetkinen kuormitusaste.

Teoriassa tiimi on itse sitoutunut sprintin töihin, jotka se aikoo saada valmiiksi sprintin aikana. Töihin tulee sitoutua, mutta käytännössä joskus käsitys työn sisällöstä muuttuu aloitetun työn myötä sen verran paljon, ettei työtä saadakaan suunnitellussa ajassa valmiiksi. Myös sairastapaukset ja muut vastaavat yllätykset vaikuttavat tiimin työtehoon. Scrumin tarjoamien seurantatyökalujen ansioista asioihin pystytään reagoimaan nopeasti. Tarkoitus ei ole yrittää lakaista ongelmia maton alle, vaan koko Scrumin idea on nostaa erilaiset, välillä kivuliaatkin ongelmat esiin. Scrum ei kerro mitä niille tehdään, mutta se pakottaa tekemään asioille jotain.

Asioihin ja ongelmakohtiin voidaan reagoida usein jo sprintin aikana. Jos ongelmaan ei voida kesken sprintin vaikuttaa, se siirtyy seuraavalle. Retrospektiivipalaverissa, joka pidetään sprintin lopussa, käydään läpi hyvin menneet sekä kehitystä kaipaavat asiat ja laaditaan suunnitelma kehitysten jalkauttamiselle.

Sprintin aikana tehdyt toteutukset tai muutokset käydään läpi sprinttikatselmuksessa. Sprinttikatselmukseen on kutsuttu asiaankuuluvat sidosryhmät tai heidän edustajansa. Sprinttikatselmuksessa tarjotaan myös paikka kehitystiimin ulkopuoliselle palautteelle, jonka perusteella esimerkiksi sprintissä valmistunutta ominaisuutta voidaan kehittää edelleen. Asiakkaamme antavat normaalisti palautteensa helpdesk-järjestelmämme kautta kehitysideoiden muodossa.

Asiakkaamme kirjaavat satoja kehitysideoita. Viime vuonna niitä kirjattiin 1524 kappaletta. Tämä tarkoittaa keskiarvollisesti 29 kehitysideaa joka viikko. Lemonsoftin tuoteomistajat käsittelevät kehitysideat normaalisti viikoittain ja koostavat tehtyjen kehitysideoiden pohjalta töitä tuotekehityksen työlistalle.

Hyväksytyt kehitysideat, pakolliset työt sekä ennen kaikkea tuotteen visio on product backlogissa, joka sisältää ideaalitilanteessa tarvittavan tarkalle tasolle määriteltyjä töitä noin kahdelle seuraavalle sprintille. Liian suuri product backlog johtaa hallittavuudelta raskaaseen kokonaisuuteen. Product backlogin tulee kuitenkin sisältää aina sen verran työtä, ettei työlista pääse loppumaan kesken, myöskään siinä tapauksessa jos sprintin tavoitteet täyttyvätkin ennalta arvioitua nopeammin.

Koostetaan lyhyesti Scrum -prosessin pääpiirteet vielä kasaan. Kaikki tekeminen pyörii sprinttien aikataulutuksen mukaan. Sprintit toistuvat samankokoisina paloina luoden rytmiä sekä kiinnekohtia muuten usein hyvin erilaisiin ja välillä hajanaisenkin tuntuisiin ohjelmistokehitystehtäviin.

Kaikki alkaa sprintin suunnittelussa, jossa kehittäjille esitetään tuotepäälliköiden priorisoima lista ohjelmaan halutuista ominaisuuksista. Tiimit hyväksyvät itse oikean määrän työtä sprinttiin, tarkoittaen sitä minkä määrän työtä he arvioivat kykenevänsä saamaan valmiiksi sprintin aikana yhdessä sovitun määritelmän mukaisesti. Sprintin työt kerätään siis product backlogista, niille asetetun prioriteetin mukaisesti, sekä sen mukaan mitä tiimi kokee järkeväksi toteuttaa seuraavaksi ja mitä se arvioi saavansa valmiiksi sprintin aikana. Kehittäjä antaa työlle viimeisen työmääräarvion. Sprintin ajaksi työlista suljetaan ja uusia töitä ei oteta vastaan. Työn edistymistä tarkkaillaan päivittäin, jotta mahdolliset esteet työn etenemiselle saataisiin raivattua nopeasti pois tieltä. Sprintin lopussa syntyy potentiaalisesti julkaisukelpoinen ohjelmaversio. Versioon tulleet muutokset käydään sitten läpi yrityksen sisäisessä sprinttikatselmuksessa, jossa kerätään vielä sidosryhmiltä palautetta uusista ominaisuuksista ja tämän perusteella mahdollisesti päivitetään tuotteen kehitysjonoa eli product backlogia. Sprintin retrospektiivissa kerätään palautetta, miten sprintin tai koko Scrum-prosessin kulku on sujunut. Jokaisella kierroksella pyritään tekemään aina pieni parannus, miten seuraavasta sprintistä saataisiin taas hieman edellistä mielekkäämpi ja tuottavampi, parempi sprintti.

scrum prosessi

Kuva: Scrum-prosessi yksinkertaistettuna

Mainitsin Scrumin parantaneen töiden seurattavuutta käynnissä olevan sprintin suhteen. Tämän lisäksi Scrum yhdistettynä Team Foundation Serveriin (TFS) luo meille taas uusia mahdollisuuksia. TFS:sään kirjataan alkuperäinen työn tarve, jolloin myöhemmin voidaan ominaisuutta muokattaessa palata helpommin siihen, mikä itseasiassa oli aikaisemmin toteutetun ominaisuuden alkuperäinen tarve. Töihin voidaan liittää siis määrittely, ohjeet, testit ja suora viittaus työn johdosta tehtyihin koodimuutoksiin. Näin muutosten tai mahdollisesti tehtyjen virheiden alkuperä on helpompi selvittää ja suunnitella tulevia muutoksia.

scrumblogi1

 

 

 

 

 

 

scrumblogi1

 

 

 

 

 

Siitä lähtien kun TFS on ollut käytössämme töiden seurantaan, olemme pystyneet jäljittämään helpommin myös yksittäisten kehitysideoiden kulun. Tulevaisuuden haaveet vievät meillä yhä täsmällisempään ja parempaan suuntaan myös asiakkaidemme informoimisen suhteen. Kaikki kehitys kuitenkin vaatii aikansa.

Tänä vuonna kirjatuista hyväksytyistä kehitysideoista jokaisen voi paikantaa esimerkiksi suoraan tuotekehityksen työlistalta kehitysidean numeron perusteella.

kustannuspaikat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Scrum on luonut meille mallin, jonka perusteella näemme selkeästi missä kohtaa tuotekehitysprosesseja meillä on suurimmat haasteet. Näihin haasteisiin olemme vastanneet yksi kerrallaan. Suurimmat jo tehdyt muutokset liittyvät organisaation rakenteeseen. Seuraavat haasteet liittyvät julkaisujärjestelmään, versionhallintaan sekä uuteen selainpohjaiseen tuotteeseemme LemonOnlineen.

Ehkä nämä tulevat muutostarpeet olisi tiedostettu ilman Scrumiakin, mutta sen ansiosta meillä on selkeämpi malli ja tapa selvittää tiemme maaliin muutosten läpi. Scrum keskittyy enemmän ketterään tekemiseen ja lyhyen tähtäimen suunnitteluun, mutta myös pitkäntähtäimen suunnitelmat tulee olla tehtynä, varsinkin Lemonsoftin kaltaisessa elinkaarettomassa tuotteessa. Suurien asioiden tekeminen vaatii useita sprinttejä ja lopullinen visio tulee olla kaikille kehittäjille selvillä.

Informaatioteknologian, materiaalinhallinnan ja taloushallinnon maailmaan liittyy paljon lyhenteitä ja hienoja sanoja, joten lopuksi nippelitietona, mistä termi Scrum itseasiassa tulee. Scrum viittaa rugbyn aloitusryhmitykseen, josta joukkueen jäsenet reagoivat tilanteeseen hyvin nopeasti ja itseohjautuvasti. Suomalaiselle rugby on lajina melko tuntematon, mutta jos jaksoit lukea kirjoituksen loppuun, etsi käsiisi video tuosta aloituskuviosta, niin ymmärrät vertauksen paremmin.

Juha-Matti Lehtimäki
Tuotekehityspäällikkö
Lemonsoft Oy

rugby

Onko kritiikki olemassa sen kohdetta varten vai onko se olemassa kehittämistä varten?

PK-yrityksen hallitustyöskentelyssä on tärkeää lähteä ajatuksesta, jossa kritiikki liittyy kehittämiseen. Mitä paremmin kritiikkiä voidaan rakentavasti käsitellä sitä antoisampia ovat lopputulokset. Hallitustyöskentely ei mielestäni kaipaa ”joojoo -miehiä”, vaan aitoa ja jopa rohkeaakin kannanottoa asioihin.

Hallituksen kokoonpano ja hallituksen jäsenten roolitukset ovat aina yrityskohtaisia, kuten myös vuosikello, jonka mukaan hallitus monessa yrityksessä työskentelee. Roolitusten ja teemoituksen lisäksi toimivan hallitustyöskentelyn avainasioita on valmistelu, arviointi, kannanotot ja päätöksen tekeminen.

Teemoituksissa on melkoisia eroja ja taitaa myös olla niin että teemoituksia ei välttämättä monessa tapauksessa etukäteen tehdä, vaan toimitaan sen mukaan mitä asioita kulloinkin nousee käsiteltäväksi kokouksiin. Näkisin kuitenkin että joitakin teemoja, kuten esimerkiksi riskit, budjetin käsittely, myyntistrategia ja mittaaminen voisivat ainakin olla aikataulutettuja asioita.

Miten syvälle hallitustasolla sitten vaikka mittaamisessa voidaan mennä, riippuu pitkälti organisaation rakenteesta ja tietysti myös järjestelmästä, joka toiminnanohjauksessa on käytössä. Jokainen tietää että ”sitä saat mitä mittaat!”

Mittaamisessa asiat ovat menossa yhä enemmän reaaliaikaisuuteen ja sitä kautta toiminnanohjausjärjestelmän rooli korostuu arjessa. Uudet online-tyyppiset ratkaisut työnohjauksessa ja kirjauksessa ovat monessa tapauksessa välttämättömiä jos halutaan tietää projektin edistymistä ja vaadittavien resurssien kohdistamisesta ja tietysti samalla saadaan seurattua kannattavuutta.

Hyvän johtoryhmän apu on korvaamaton kun määritellään arjen mittareita, joista on hyötyä myös hallitukselle päätöksen tueksi. Hallituksen tekemät päätökset ovat kuitenkin hyvin usein muuta kuin reaaliaikaisia, pikemminkin kauaskantoisia yltäen jopa usean vuoden päähän.

Kun hallituksen kokouksen pöytäkirjassa lukee ”päätettiin” eikä vain todeta asia käydyn läpi, niin silloin päätöksellä on mielestäni enemmän vaikuttavuutta ja se ohjaa ja vaatii myös toimitusjohtajaa toimimaan.

Hallituksen tulisi ja tulee vaatia itseltään päätöksiä. Hallituksen täytyy pyrkiä toteuttamaan omistajien tahtotilan mukaista strategiaa niin, että se on päätöksissä tunnistettavissa ja jalkautettavissa yrityksen toimintaan.

Harri Karttunen
Hallituksen puheenjohtaja
Lemonsoft Oy

Henry Laurence Gantt (1861-1919)

GANTT-kaavio. Olet todennäköisesti törmännyt tuohon termiin vaikkapa tuotannonsuunnittelun tai projektinhallinnan yhteydessä.

Itse pohdiskelin aikoinani, mistä GANTT-kaavion nimi tulee, mitä se tarkoittaa? Onko se kryptinen lyhenne (amerikkalaiseen tyyliin) jostakin monimutkaisesta sanajoukosta? Selitys on yksinkertainen.

Henry Laurence Gantt oli amerikkalainen koneinsinööri ja johdon konsultti, jonka saavutuksiin kuuluu mm. GANTT kaavion kehittäminen (1910-1915). GANTT-kaavion nimi juontaakin juurensa sen kehittäjään. Tai jos ollaan aivan tarkkoja, samankaltaisen mallin kehitti jo aikaisemmin (1896) puolalainen ekonomisti ja insinööri Karol Adamiecki, mutta se ei tullut tunnetuksi länsimaissa kieliongelmien vuoksi.

GANTT-kaavio syntyi, kun Gantt työskenteli laivanrakennusteollisuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Se muutti tavan, jolla työtä johdettiin. GANTT-kaavio pääsikin tositoimiin todella isoissa hankkeissa, kuten Hooverin padon rakentamisessa (1931).

Kaaviota on ajan saatossa kehitetty edelleen ja siitä onkin tullut tehokas graafinen työkalu kuvantamaan tuotanto- ja projektiaikatauluja ja niiden edistymistä.

Visuaalisuus vs. listaukset

Visuaalinen merkitsee näköaistia koskevaa, siihen perustuvaa, näkyvää.  Puhutaan visuaalisesta hahmottamisesta ja havainnoinnista. Käytätkö jotakin kalenteriohjelmaa, kuten vaikka Outlookia?
Jos katsot alla olevia kuvia, kumpi puoli vastaa parhaiten näkymää, jota käytät?

cal-1  cal-2

 

 

 

Uskoisin, että vastaat ”oikea puoli”. Uskon näin siksi, että pystyt hahmottamaan heti yhdellä silmäyksellä viikon ohjelmasi katsomalla oikeanpuoleista näkymää.

Vasemmalla puolella on listamuotoinen näkymä, joka kyllä sisältää täsmälleen samat tiedot, mutta joudut käyttämään paljon enemmän aikaa hahmottaaksesi aikataulusi ja minkä verran kukin tehtävä kalenterissa vie aikaa päivästä. Tai mihin ajankohtaan päivää se osuu? Onko se koko päivän kestävä tapahtuma?

Entä jos sinun pitää siirtää kalenterimerkintää tai muuttaa sen kestoa? Oikean puoleisessa näkymässä voi raahata tapahtuman toiseen ajankohtaan, voit muuttaa kestoa alusta tai lopusta. Kaksoisklikkaamalla voit porautua tarkempiin tietoihin.

Ihminen hahmottaa paremmin, kun asiat esitetään graafisesti. Herra Gantt olisi voinut jatkaa pelkästään listojen tutkailua ja yrittää hahmottaa päässään päivämääriä pyöritellen, milloin laivatuotannossa minkäkin asian pitäisi tapahtua. Sen sijaan hän meidänkin hyödyksemme kehitti graafisen näkymän, jonka avulla voimme visuaalisesti hahmottaa tuotannon tai projektin tilanteen.

Tuotannonsuunnittelu GANTT

Tuotannonsuunnittelussa voi olla monesti vaikeuksia hahmottaa tuotannon tilanne, jos tarkastellaan sitä vain listamuotoisena näkymänä. Meneekö kaikki aikataulun mukaan vai ollaanko jäljessä? Sama ongelma on projektien kanssa.

Tarvitaan työkalu, josta voisi nopeasti nähdä ajankäytön visuaalisesti.

Verrataan tuotannon kautta tuota aikaisempaa kalenteriesimerkkiä. Jos katsot alla olevia kuvia, kumpi puoli vastaa paremmin kysymykseen, onko tuotanto ajallisesti tarkasteltuna kohdallaan?
gantt

 

 
Uskoisin, että vastauksesi on etualalla oleva kuva.
Samoin kuin kalenteriesimerkissä, listamuotoinen näkymä kyllä kertoo kaikki tiedot, mutta joudut tarkastelemaan tuotantoajankohtia riveiltä ja yrittää hahmottaa, mihin ajankohtaan työt sijoittuvat. Ja astetta vaikeampaa siitä tulee, kun yrität hahmottaa resurssien käyttöastetta.

Lemonsoftin Tuotannonsuunnittelu GANTT tekee tuotannon suunnittelusta helpompaa juuri sen tuoman visuaalisen näkökulman vuoksi. Mutta ei se ole vain kiva näkymä tuotantoon, josta on mukava (Kanarian saarilla) jalat pöydällä leväten seurata, kuinka työt valmistuvat yksi kerrallaan juuri niin kuin oli suunniteltukin.

Se on kyllä näkymä ja sitä voi käyttää vaikka tuotannon näyttönä sellaisenaankin. Mutta se on paljon enemmän. Se on työkalu tuotannon suunnitteluun. Visuaalinen näkymä kertoo nopeasti tilanteen ja sen toiminnoilla voit tehdä tarvittavat muutokset. Hiiri vain käteen ja voit siirtää tuotantotöitä suoraan GANTT näytössä, voit muuttaa niiden kestoa ja voit tarkastella töiden tarkempia tietoja.

Jos olet samaa mieltä kanssani siitä, että visuaalinen havainnointi helpottaa elämää – tai tuotannonohjausta, ota yhteyttä! Jutellaan asiasta lisää!

Juha Kalliola
ERP-konsultti

juha.kalliola@lemonsoft.fi